Skip to content

&& Espoon teatteri on enemmän kuin teatteri: siitä on tullut uuden ajattelun alusta, ihmisten, ideoiden, ilmiöiden ja taiteellisten virtausten kuuma kohtaamispaikka. Kehitämme jatkuvasti omaa toimintaamme ja osallistumme kansainvälisiin hankkeisiin elävän esittävän taiteen puolesta. && muuttuu ja muuttaa.

&& rakentuu

Espooseen on kaavailtu uutta teatteritaloa jo kolme vuosikymmentä. Tällä vuosikymmenellä idea on harpannut eteenpäin, kun uuden teatteritalon hankesuunnitelma sai Espoon kaupunginvaltuuston hyväksynnän 21.11.2022.

Visiomme vuodelle 2027: Espoon teatteri, &, on juuri avannut uuden näyttämönsä kulttuurikeskuksen naapurissa. Se on Espoossa, Suomessa ja kansainvälisellä kentällä tunnettu ja kiinnostusta herättävä teatteri. Uuden teatteritalon myötä Espoon Tapiolasta on tullut ainutlaatuinen esittävän taiteen edelläkävijä koko maassa.

Uusi teatteritalo kohoaa nykyisen Kulttuurikeskuksen rinnalle Tapiolan Kulttuuriaukiolle. Uusi talo tarjoaa korkean kansainvälisen tason puitteet esittäville taiteille ja mahdollistaa entistäkin laadukkaampien vierailuesitysten tuomisen Suomeen. Teatteritalon myötä Tapiolan keskustasta kehittyy vetovoimainen kulttuurin kehto, joka kutsuu kokemaan taidetta läheltä ja kaukaa. Uusi kulttuurikeskittymä – &, Espoon Kulttuurikeskus ja Kulttuuriaukio sekä kivenheiton päässä sijaitseva EMMA – on valtava mahdollisuus Espoolle.

”Espoo on nopeasti kehittyvä kaupunki, ja kulttuurin tilojen on elettävä kasvun mukana. On tärkeää, että Espoon teatterille saadaan vihdoin asianmukaiset tilat.” Susanna Tommila, Espoon kaupungin kulttuurijohtaja

Teatteritalon suunnittelee Arkkitehtitoimisto ALA, josta vastaavana pääsuunnittelijana toimii Arkkitehti SAFA Juho Grönholm. ALAn käsialaa on muun muassa Helsingin uusin maamerkki, keskustakirjasto Oodi. Hankkeen tämänhetkisen suunnitelman mukaan talon ovet aukeavat yleisölle vuonna 2027.

”Uuden teatterin rakentaminen antaa aivan uuden mahdollisuuden teatterin toiminnalle. Nyt on vihdoin teatterin vuoro. Tutkimukset osoittavat, että kaupunkien kulttuuri-investoinnit palautuvat moninkertaisina. Jokainen teatterissakävijä käyttää suuren määrän myös muita alueellisia palveluja, kuten ravintola- ja majoituspalveluja. Kulttuurikeskus, teatteri, kulttuuriaukion ja sen ympäristön kehittäminen lisäävät Espoon vetovoimaa kulttuurikaupunkina.” Paula Viljakainen, Espoon kaupunginvaltuutettu ja Espoon Kaupunginteatterisäätiön hallituksen puheenjohtaja

Näkökulma: Teatteri on elinvoimaa

Espoo on tulevaisuudessa yhä vahvemmin sekä asukkaidensa monimuotoinen kotikaupunki että globaalisti uniikki innovaatiokeskittymä. Tulevaisuuden kulttuurikeskus ja sen teatteri ovat minusta tässä merkittävässä roolissa yhteisöllisyyden ja kestävyyden rakentajana. Espoon tavoitteena on olla sivistyksen kärkikaupunki ja tämä tarkoittaa sitä, että meillä kulttuuri on vahvasti läsnä espoolaisten arjessa.

Innovaatioissa ja elinvoimassa on kyse radikaalista, monialaisesta luovuudesta ja yhteisestä tekemisestä.​ Kansainvälinen vierailuteatterikonsepti toimii erinomaisesti ja on minusta espoolaista ajattelutapaa parhaimmillaan. Yhdessä Tapiolan alueen kulttuuritoimijat – Espoon teatteri, WeeGee, EMMA ja kulttuurikeskus toimijoineen tekevät tärkeää työtä Espoon ja espoolaisten hyväksi.

Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen rakentuva Espoon teatteri tulee osaksi Tapiolan kansallismaisemaa ja puutarhakaupungin henkistä perintöä. Tapiola palkittiin toukokuussa 2023 valtakunnallisella Vuoden kaupunkikeskusta -palkinnolla. Olen iloinen siitä, että vuosia jatkuneen kehittämisen jälkeen saimme vahvistusta sille, että Tapiola on yhä houkutteleva ja toimiva kaupunkikeskus. Viihtyisä ja elävä Kulttuuriaukio tuo entistä vahvemmin uutta elämää Tapiolan sydämeen.

Toivon Espoon teatterille sekä sisällöllisesti että toiminnallisesti vetovoimaista tulevaisuutta!

Jukka Mäkelä

Espoon kaupunginjohtaja

Centriphery

Centriphery-projekti tuotettiin yhdeksän eurooppalaisen kulttuuriorganisaation yhteistyönä vuosina 2019–2023. EU:n luova Eurooppa -hankkeen puitteissa rakennetun projektin tavoitteena oli eurooppalaisten taiteilijoiden ja tavallisten kansalaisten yhteistyön mahdollistaminen reuna-alueille sijoittuvilla paikkakunnilla.

Luova Eurooppa -hanke yhdeksässä maassa

& oli vuosina 2019–2023 mukana yhdeksän eurooppalaisen poikkitaiteellisen kulttuuriorganisaation yhteistyöprojektissa. Nelivuotisen Centriphery-projektin kumppanuusorganisaatiot ovat teattereita ja festivaaleja ympäri Eurooppaa ja se sai tukea Euroopan Komissiolta.

Osallistavan taiteellisen projektin tavoitteena oli eurooppalaisten taiteilijoiden ja tavallisten kansalaisten yhteistyön mahdollistaminen reuna-alueille sijoittuvilla paikkakunnilla. Mukana oli myös kaupunkeja ja kaupunginosia, joissa on vaikea yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne. Projekti toi yhteen Euroopan Unionin alueella sijaitsevia kulttuuritoimijoita, jotka sijoittuvat kaupunkien tai alueiden rajaseuduille. Projektin puitteissa perustettiin residenssejä, joiden teemana on suullisen tiedon välittyminen näillä alueilla.

Projektin ojelma sisälsi on taiteellisia residenssejä, taidetyöpajoja paikallisväestölle, sekä teosten luomista ja esityksiä. &:n yhteistyökumppaneina toimivat Festival of Regions (Itävalta), New Culture Foundation (Bulgaria), Dansehallerne – Choreographic Center (Tanska), La Manufacture (Ranska), Rijeka 2020 – Euroopan kulttuuripääkaupunki (Kroatia), Cultura Nova Festival (Alankomaat), Walk & Talk Festival (Azorit, Portugali) ja Prin Banat yhteistyössä Timisoara 2021 – Europan kulttuuripääkaupunki (Romania).

“Jokainen reuna-alue on oma keskuksensa. Centriphery antaa näille niin kutsuttujen ’rajaseutujen’ asukkaille keskeisen äänen paikallisten myyttien muuttamisessa ja voimauttaa heidät osallistumaan paikallisidentiteettien ja eurooppalaisten tarinoiden luomiseen.”

Hankkeen taiteelliseen työryhmään kuuluvat näyttelijä Matija Kezele Kroatiasta ja muusikko, runoilija Fred Nevche Ranskasta. Suomesta hankkeeseen osallistuvat etenkin osallistavista taideprojekteista kansainvälisestikin tunnetetut Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen sekä dramaturgi-ohjaaja Anna-Mari Karvonen. Karvonen aloitti Teatteri Takomon taiteellisena johtajana vuonna 2022. Taiteilijoiden monipuoliset taustat luovat kaikupohjan hankkeen teemojen käsittelylle.