Taide ja aktivismi ekokriisin ajassa
Teemakeskustelu
Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytila Ahjo
la 9.3. klo 16.55-17.40
Taiteen ja aktivismin suhde on häilyvä ja jatkuvassa muutoksessa. Niiden avaamat mahdollisuudet ovat samankaltaisia ja ristikkäisiä, mutta tuottavat kuitenkin erilaisia konteksteja. Ekokriisin ajassa niiden suhde tiivistyy ja korostuu. Taiteen avulla voidaan kuvitella toisenlainen maailma, aktivismin kautta tuottaa toimijuutta, molempien avulla voi kyseenalaistaa ja lisätä tietoisuutta. Aktivismin yhdistäminen taiteeseen mahdollistaa myös kriittisen suhteen uusliberaaleihin rakenteisiin, joiden puitteissa taidemaailma väistämättä toimii.
Mitä aktivistit voivat tehdä taiteen avulla? Miten taiteessa voi hyödyntää aktivismia? Mitä nämä ulottuvuudet merkitsevät tekijöilleen? Entä mitä aktivismi voi olla fiktiossa? Miten kolonialismin jäljet näkyvät?
Suvi Auvisen vetämässä paneelikeskustelussa aihetta pohtimassa ovat
Laura Gustafsson, kirjailija, dramaturgi
Marjatta Oja, kuvataiteilija, kuvataiteen tohtori
Riikka Kunelius, väitöskirjatutkija, teatteriohjaaja
sekä
Raili Nylund, elokapinallinen
Keskustelu alkaa heti Antigone in the Amazon esityksen jälkeen n. 16.55 alkaen näyttelytila Ahjossa &Louhen vieressä.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
SUVI AUVINEN
Suvi Auvinen on toimittaja, kirjailija, aktivisti ja esiintyjä. Eniten häntä kiinnostavat ilmastokriisin hidastaminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, sisäpolitiikka ja jatkuvassa liikkeessä oleva maailma. Hänet tunnetaan anarkistina, entisenä talonvaltaajana, ammattivegaanina ja rohkeana puhujana, joka suhtautuu lähimmäisiin lempeydellä mutta sanoo asiat niin kuin ne ovat.
LAURA GUSTAFSSON
Laura Gustafsson on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi, joka työskentelee myös kuvataiteen puolella. Gustafssonin eläinsuhdetta käsittelevä romaani Mikään ei todella katoa oli viime vuoden Finlandia-ehdokas.
Kuva Ville Malja
MARJATTA OJA
Valmistuin lopputyölläni, Kolmiulotteinen projisointi – tilanneveistos katsojan ja kokijan välissä, Kuvataiteen tohtoriksi vuonna 2011, jonka jälkeen olen jatkanut monella tapaa taiteellista työskentelyä, johon lopputyön tekeminen vaikutti ja muutti: Kutsun teoksiani paikallisiksi tilanneveistoksiksi, aktivoiduin laajemmalle taiteen kentälle ja muodostui ryhmiä, joiden kanssa olen järjestänyt taidetapahtumia. Merkittävimmät ovat olleet Aurinkogeneraattori 2013 Porvoossa, Lähienergia/Local Energy 2017 Lapinlahden vanhassa mielisairaalassa ja Manifesta12 Palermo 2018 Collective Intelligence ryhmässä.
Olen kokenut uusien taiteen tekemisen tapojen ja ajatusten olleen aiheellisia tallentaa ja analysoida post-doc tutkimukseksi, ’Taiteilija aktivisti jälkifossiilisessa murroksessa’, joka on affilioitunut Kuvataideakatemiaan.
RAILI NYLUND
Olen elokapinallinen ja toimin luontoa tuhoavia ja elämän edellytyksiä sortavia rakenteita vastaan. Minulle on tärkeää olla osana yhteisöä, jonka toiminta perustuu väkivallattomuuteen, hierarkiattomuuteen, uusiutuvaan kulttuuriin ja elämän säilyttämiseen.
Kuva: Satu Söderholm
RIIKKA KUNELIUS
Olen ammatti-identiteetiltäni tutkiva teatterintekijä ja pedagogi. Minua kiinnostavat yhteiskunnallisen keskustelun katvealueille jäävät näkökulmat sekä niiden näkyvyyden eteen tehtävä työ aktivismin, taiteen, kasvatuksen ja tutkimuksen alueilla. Tällä hetkellä toimin tuntiopettajana Itä-Suomen yliopistossa ja viimeistelen dokumenttiteatteria käsittelevää väitöskirjatutkimusta. Tutkimukseni tarkastelee kolonisaatiokriittisestä näkökulmasta dokumenttiteatterin mahdollisuuksia tukea dialogin syntymistä moderni-koloniaalissa maailmassa toisiinsa nähden epäsymmetrisesti asemoituvien ihmisten välille. Tutkimuksen keskiössä on keväällä 2019 Kansallisteatteriin ohjaamani ”100 % COTTON -iholla ja kaukana” -dokumenttiteatteriesitys, joka on toteutettu yhteistyössä burkinafasolaisten puuvillanviljelijöiden kanssa. Lisäksi olen mukana Connected by Cotton -projektissa, jonka tavoitteena on tukea kohtaamisia sellaisten ihmisten kesken, joiden elämään puuvilla liittyy tavalla tai toisella. www.connectedbycotton.com
Äitikapina
Äitikapinassa äidit, isoäidit, siskot, tädit sekä muut hoivaajat ja liittolaiset kokoontuvat yhteen vaatimaan elinkelpoista maailmaa lapsille. Ilmastokriisistä kärsivät jo nyt eniten he, jotka ovat sitä vähiten aiheuttaneet. Tämä epäoikeudenmukaisuus vallitsee sekä eri sukupolvien että eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten välillä.
Äitikapinan tavoitteena on luoda mielenosoituksissaan keskelle kaupunkia turvallinen yhteisöllinen tila, jossa ihmisillä on mahdollisuus kokea ja ilmaista ilmastokriisiin liittyvää huolta, surua, suuttumusta ja hätää, mutta myös rakkautta, toivoa ja yhdessä toimimisen voimaa. Äitiyden, hoivan ja vastuunkannon voimalla äitikapinalliset pyytävät ohikulkijoita pysähtymään ilmastokriisiin liittyvien oikeudenmukaisuuskysymysten ja tunteiden äärelle.
Äitikapina haluaa
- koota yhteen ilmastokriisistä huolestuneita äitejä ja liittolaisia toimimaan yhdessä lasten tulevaisuuden puolesta,
- lisätä yhteiskunnan kriisitietoisuutta ja painostaa päättäjiä toimimaan ilmastokriisin ratkaisemiseksi viipymättä ja
- edistää ilmasto-oikeudenmukaisuutta maailmassa, jossa osa ihmisistä menettää jo nyt kotinsa, toimeentulonsa ja jopa henkensä ilmastokriisin vuoksi.
Suomen Äitikapina on osa kansainvälistä Mothers' Rebellion for Climate Justice -liikettä, joka toimii jo kuudessa maanosassa.
Kuva: Satu Söderholm
Tutustu Mothers’ Rebellioniin tästä
Veriprikaati
Veriprikaati (Red Rebel Brigade) on kansainvälinen taideperformanssi, joka muistuttaa globaalista ympäristökriisistä ja lajien massasukupuutosta. Veriprikaatin punaiset vaatteet symboloivat verta, joka yhdistää ihmisiä ja kaikkia muita lajeja yhteisellä maapallollamme. Veriprikaati liikkuu yhtenäisesti, muistuttaen, että olemme kaikki yhteydessä toisiimme tällä planeetalla.
Veriprikaati luo tilaa tuntea syvästi kaikkia niitä tunteita, joita maailman ja ympäristön tila voi herättää: surun, menetyksen, raivon mutta myös rakkauden, myötätunnon ja toivon tunteita. Veriprikaati liikkuu hitaasti kutsuen katsojat hidastamaan ja pysähtymään tunteidensa äärelle. Kutsuen kaikkia mukaan elämän pelastamiseen maailmassamme.
Red Rebel Brigade -konsepti on näkymättömän teatterin muoto, jonka ovat alun perin kehittäneet Extinction Rebellionille brittiläiset taiteilijat Doug Francisco ja Justine Squire. Prikaatia toteutetaan Extinction Rebellionissä ympäri maailman.
Kuva: Satu Söderholm
