Skip to content

Tällä sivulla esittelemme yleisön tarinoita.

Sarjan aloittavat Ouva ja Ruuti, joita haastattelimme teatterikirppiksellä toukokuussa 2024. Heidän ensimmäinen teatterikokemuksensa meillä oli Lyhyt episodi sienisivilisaation historiassa tammikuussa 2023 ja viimeisin Minna Craucher tänä syksynä: "Todella timanttinen teos, ja esiintyjät veti tykimmin kuin moni keikkaileva bändi!"

Ouva ja Ruuti

Ouva ja Ruuti teatterin edessä

Ouva

Me löydettiin & sillä tavalla, että Ruuti huomasi, että on tulossa semmoinen sienimaailmanhistorianäytelmä. Todettiin, että tää on niin out there!

Ruuti

Ja mä olin silleen mahtavaa. Tänne on pakko mennä tai suutun ja mökötän.

Ouva

Ja sit me tultiin, ja mä olin vähän silleen, että mitä hittoa, ”ota oma kasvisi mukaan”. Sitten oli tekstitysappi ja siellä vaihtoehtona kasvinkieliset tekstitykset. Siinä me sitten istuttiin yleisössä ja katsottiin sitä ihanaa kokeellista esitystä..

Ruuti

Se oli tarina sienirihmaston näkökulmasta siitä, kuinka ihmiskunta pikkuhiljaa haipuu ja muuttuu joksikin toiseksi. Tosi mukavaa nähdä tästä näkökulmasta, koska mua aina välillä häiritsee tää ihmisiin keskittyminen.

Ouva

Joo, mutta siis mitä enemmän siinä oli sitä outoa sekoilutasoa, niin me oltiin vaan enemmän rakastuneita, ihanaa.

Ruuti

Ei se mun mielestä ollut sekoilua, se oli tosi looginen ja miellyttävä näytelmä, mutta se on tietenkin mun mielipiteeni.

Ouva

Musta se on just niin, että taiteen ja kulttuurin pitäisi olla iloa, sen pitäisi olla kapinaa, myöskin vähän haastamista, ajatusten herättelyä kaikille. Taiteen ja kulttuurin pitäisi olla kaikille.

Ruuti

Ouva sanoi hirveän hyvin, että taide ja kulttuuri on just sitä elämänvirtaa, että kyllähän sä hengissä pysyt ilmankin, mutta ei se ole hyvä. Se olis väritöntä ja äänetöntä ja vähän tunkkaista, elämänilotonta. Siinä ei olisi enää mitään älykkyyttä mukana.

Ouva

Tää liittyy esityksissä kaikkeen. Musta on hauska katsoa minkä tyyppiseen esitykseen oon tulossa ja sen myötä vähän ajatella, mitä laitan päälle. Musta on ihanaa erilainen teemapukeutuminen. Teatteri on siihen yksi keino, on sallittua mennä vähän överiks, koska se on niin spesiaalia.

Ruuti

Kun me käveltiin tänne, mä sanoin, että reitti alkaa olemaan pikkuhiljaa tuttu. Ei jännitä enää niin paljon, mikä musta oli ihana asia huomata. Oli turvallinen olo kävellä tänne: taas me ollaan täällä, ihanaa.

Ouva

Kun on turvallinen tuttu paikka, josta tietää miltä siellä näyttää, missä siellä on mikäkin ja miten siellä toimitaan, niin sitten niinku pystyy hulluttelemaan, koska se viitekehys on tuttu. Mä odotan ihan sikana teidän Tuntematonta sotilasta!

Kuvat Darina Rodionova